Pinseri ja snautseri ovat vanhoja saksalaisia koirarotuja, jotka on alun perin jalostettu Etelä-Saksan soilla käytetyistä turvekoirista. Nämä koirat asuivat maatiloilla vartioiden isäntiensä karjaa ja metsästäen kutsumattomia jyrsijöitä. Suomen kennelliitossa ne kuuluvat luokkaan 2 yhdessä molossityyppisten ja sveitsinpaimenkoirien kanssa.
Pinseri on hyvin vanha rotu ja se on tunnustettu Saksan kennelliiton rotukirjoissa jo 1880-luvulta lähtien. Snautseri taas polveutuu pinseristä ja alun perin sitä kutsuttiinkin karkeakarvaiseksi pinseriksi. Vuosittain Suomessa rekisteröidään pinsereitä noin 60–80 ja snautsereita noin 150.
Erilaisia snautseri-pinseriharrastusyhdistyksiä löytyy Suomen maakunnista useita. Lisäksi neljä kertaa vuodessa ilmestyy Snautseri-pinserilehti, joka on eri snautseri-pinseriyhdistysten julkaisema jäsenlehti. Lehden kautta voi tutustua eri snautseri- ja pinserirotuihin sekä harrastustoimintaan.
Harrastaminen pinserin kanssa
Myös rottakoirana käytetty mustanruskea pinseri on luonteeltaan iloinen ja eloisa. Se on hyvin energinen koira, joka vaatii paljon aktiviteetteja, vaikka toisaalta viihtyy lämpöä rakastavana myös kotisohvalla.
Pinsereistä on eri variaatioita kuten kääpiöpinserit ja affenpinserit eli apinapinserit. Pinsereihin saattaa törmätä agility-kentillä, sillä nopeina koirina niiden kanssa pääsee yleensä hyville sijoituksille kilpailuissa. Kärsivällinen omistaja voi kouluttaa pinseristä myös TOKO-koiran, mutta se ei ole aivan helppoa, sillä pinserillä ei ole samanlaista miellyttämisen halua kuin esimerkiksi noutajilla. Tämä johtuu niiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta rotta- ja tallikoirina. Pinserit ovat tottuneet itsenäiseen työhön rotanmetsästäjinä ja näin ollen yhteistyö ihmisen kanssa vaatii harjoittelua. Makupaloilla ja lelupalkinnoilla pääsee kuitenkin hyviin lopputuloksiin yhdessä pitkän pinnan ja ajan kanssa. Lisätietoa pinsereiden harrastustoiminnasta saa pinseriyhdistys Pinserit ry:ltä.
Snautseri harrastuskoirana
Snautserin nimi tulee saksankielen sanasta ”schnauz” tai ”schnauzer”, joka tarkoitti aikoinaan Etelä-Saksassa viiksiä. Nimi kuvaakin osuvasti näitä parrakkaita ja mustansävyisiä koiria. Snautseri jalostettiin pinseristä ja ensimmäisiä snautsereita kutsuttiin karkeakarvaisiksi pinsereiksi. Snautsereita on eri kokoja alle polvenkorkuisista kääpiösnautsereista yli 30 kiloisiin suursnautsereihin. Ne ovat luonteeltaan työteliäitä ja uskollisia, ehkä aluksi hieman epäileväisiä, mutta ei arkoja.
Vaikka snautseri ei ole niitä kaikkein helpoimmin koulutettavia koiria, voi sitä käyttää monenlaiseen harrastustoimintaan. TOKO- ja Agility-kentillä snautserit ovat melko yleinen näky, muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi rally-toko, koirauinti, koirafrisbee, koiratanssi tai vaikkapa metsästys. Snautsereilla, toisin kuin pinsereillä, on myös palveluskoiraoikeudet, joten ne ovat oikeutettuja ottamaan osaa pk-lajeihin, joita ovat: jälki, haku, viesti, suojelu, pelastus ja valjakkohiihto. Onpa snautsereita käytetty myös etsijäkoirina erilaisissa onnettomuuksissa tai kadonneiden jäljillä. Vuonna 1997 perustettu Suomen snautserikerho on harrastustoiminnan kattojärjestö, joka välittää tietoa eri harrastusmahdollisuuksista Suomessa.
